keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Hymy

Hymy kasvoillani

tunnen maailman
- kauniin sellaisen

olevan lähettyvilläni

Kun kuljin kaduilla
pimeässä yössä

arjen jälkeen

ja vaikka ilta oli pitkä
ja vaikka ilta oli työläs

ja kotiin oli vielä matkaa

sisälläni nousi hymy


Istuin bussissa

sävelet kaikuivat mielessä
kun pisarat valuivat pitkin ikkunaa

Pimenevässä yössä
olin tuntevinani aamun valon

joka sydämessäni pienen liekin sytyttää

Suljin silmäni,
vaivuin uneen

sisälläni rauha ja onni


- Yksin meistä ei ole kukaan

2 kommenttia:

  1. Ihanan herkkää maisemaa näissä runoissasi. Saanen liittyä lukijaksesi?
    Kevätterkuin Heli Pirtelöä ja pohjasakkaa -blogista

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi! Totta kai :) Hyvää ja runoisaa kesän odottelua sinnekin päin!

    VastaaPoista