sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Pisara

pisara

pisara

miksi valut?
miksi et nouse ylös?

käen kukkuessa rytmiä
ropisevat ne kattoon,

kaikki

itkien
itken

alla

mietin,
voiko tyhjyys sataa.


Suutelemalla
se kietoo minut alas

valuen pitkin pintojani
sisintäni

olen osa lehtiä,
jotka tarjoavat pinnan,
mistä pisarat rytmissä putoilevat

ja luonto naurahtaa.

Saniaiset

Sateinen yö

rungot runkoja vasten
unessa maan alla

Saniaisetkin kukkivat

minä en

Aikoja sitten

Aikoja sitten
kasteen hetkellä
istuit sylissä,

silloin

jalkasi eivät vielä kantaneet.

Taivaan pilvet ovat kiertäneet ylitse
tuoden lunta, vettä
ja jättäen tilaa auringolle,
joka on polkuasi valaissut

jo 19 vuotta.

Nyt,
kun hetki suutelee otsaasi
tiedät olevasi tulevaisuuden tiellä.

Tunne tuuli allasi,
tunne valo ylläsi,
tunne elämä suonissasi

kun tämä,
hetki vuosien,

nyt
mittaa uuden askeleen.

---
(Kirjoitettu sukulaiselle ylioppilasjuhliin)