iäti hiipivästä pelosta huolimatta
lähdet kävelemään
yksin, polkua pitkin
ja sinulla on usko
tuuli tulee kertomaan sinulle vielä tarinoita
joista et ole uneksinutkaan
Maailma ei koskaan muotoudu sellaiseksi
joksi sen itse maalaisi
Kun kävelet yksin,
huomaat kuitenkin, että ylläsi lentää lintu
seuraat sen kaartelua
sekin on yksin
yllään vain taivas
allaan vain maa
mutta se kaartelee
varman oloisesti
jopa leikkisästi
yön hiljaista lauluaan
koska taivaasta käsin
näkee paremmin
Tunne tuuli kasvoillasi
näe linnun vapaa lento
hengitä yön raikkautta
Sillä sinä elät
olet tässä hetkessä
ja nyt
vain yhden kerran
Kun tuuli on vallannut hiuksesi
ja kutsunut luonnon mukaan konserttiinsa
koko metsä huokuu sitä elämää
joka liitelee ylläsi yksin
ja katsoo sinua
armon silmin.
Ja kun avaat silmäsi
näet, että maailma ei koskaan muotoudu sellaiseksi,
joksi sen itse maalaisi
vaan kauniimmaksi, mitä olisi koskaan osannut kuvitella.
Runon musiikki: Ólafur Arnalds - Loftið verður skyndilega kalt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti