maanantai 26. tammikuuta 2009

Hämärässä

sellainen vihreä niitty ja metsä, jossa tupa ja sauna
siellä voisi tarpoa tytön kanssa vanamojen keskellä
metsän reunassa
tulla järven rantaan, jossa raikas heinän ja nurmen tuoksu
ja veden raikkaus

sitten voisi illaksi jäädä
tytön kanssa hämärään hirsitupaan
mennä paksun peiton alle
ja kuunnella kun sade ropisee kattoon

olla vain lähekkäin

käperrytään täkin alle
vain yksinäinen tuikku valaisee tuvan pöydällä
märän nurmen tuoksu kantautuu sisään
kun tuuli suhisee oksissa
kurkkaan peiton alta
näen pisaroita valuvan pitkin ikkunaa
yksinäinen kello tikittää hiljaa seinällä

hän näkee metsähaltioista unta vierelläni
maahisista kuusikossa
ja yksinäisistä linnuista
jotka ovat laskeutuneet varvikkoon lepäämään

haave tulevasta metsäretkestä
sienien keräämisestä
tattien poimimisesta
ja kuistilla kaksin seisomisesta
saunan jälkeen
kuun valossa
kun tähdet yksinäisinä ja hiljaa tuikkivat

ja tuulenhenkäyksen mukana
metsä kuiskaa

olet kaunis


Sakari Mäkelä

2 kommenttia:

  1. Aika kiva.. Jotenkin niin todellisia tunnelmia. Juuri sellainen että olet tainnut laillani ymmärtää että onni on sitä kun mikään ei ole vikana vaan voi vain olla oikean ihmisen kanssa. Se on kauneutta...

    VastaaPoista
  2. sanat pääsevät 'iholle',
    puhdas ja lämmin tunnelma, turvallinen
    tässä nykykiireen hälyssä ja koleudessa,

    tällaista tarvitaan

    VastaaPoista